Annikin Runofestivaali muuttaa – ensi vuoden teemana runon suhde työhön

Tampereella Annikinkadun puutalokorttelin sisäpihalla vuodesta 2003 järjestetty Annikin Runofestivaali muuttaa. Festivaali siirtyy  Tampereen ydinkeskustassa Finlaysonin tehdasalueella sijaitsevalle Väinö Linnan aukiolle. Muutto johtuu Annikin korttelissa keväällä 2011 alkavasta peruskorjauksesta. Nykyisten suunnitelmien mukaan Annikin Runofestivaali palaa remontin päätyttyä vuonna 2013 takaisin kortteliin juhlimaan kymmenvuotispäiviään.

Finlaysonin alueen tapahtumista vastaava Mikko Närhi toivottaa Annikin Runofestivaalin sydämellisesti tervetulleeksi Väinö Linnan aukiolle. “Finlaysonin alue sopii paikkana Annikin Runofestivaalin tapaiselle tapahtumalle erinomaisesti, huokuvathan alueen seinät kulttuuri- ja kirjallisuushistoriaa. Paikalla on esimerkiksi kiinteät historialliset yhteytensä paitsi Väinö Linnaan, myös Minna Canthiin. Samalla Finlaysonin alue on tiivisti kiinni tässä päivässä luovien alojen keskuksena”.

11.6.2011. järjestettävän kahdeksannen Annikin Runofestivaalin teemana on “Runotyöläiset“. Teemaa on inspiroinut uuden tapahtumapaikan tehdasmiljöö. “Haluamme vähän tutkia runon ja työn suhdetta ja sitä, onko runoilija vain yksi ammatti muiden joukossa”, tapahtuman taiteellinen johtaja runoilija J.K Ihalainen kertoo.

Siirtymä satavuotiaasta työläiskorttelista samanikäiseen tehdasmiljööseen on Ihalaisen mukaan looginen. “Onhan Annikilta varmasti käyty menneinä vuosikymmeninä Finlaysonin tehtaissa töissä. Lähdemme siis kaupungille hommiin”, hän nauraa. “Tuntuu hyvältä siirtää tapahtuma kirjailijan mukaan nimettyyn paikkaan. Muutto mahdollistaa myös yhteistyön Finlaysonin alueen toimijoiden kanssa. Työväenmuseo Werstaan kanssa tästä onkin jo sovittu”, J.K Ihalainen kertoo.

Viime vuoden runofestivaaleilla nähtiin ensi kertaa suomalaisrunoilijoiden lisäksi myös merkittäviä ulkomaisia runoilijavieraita: newyorkilainen runoilijalegenda ja runoesitysten pioneeri John Giorno sekä eurooppalaisen runouden kärkinimiin kuuluva virolainen Jaan Kaplinski. Myös vuoden 2011 festivaaleille on tulossa eturivin runoesiintyjiä ainakin Englannista ja Virosta. Tähän mennessä jo muutamia suomalaisnimiä on varmistunut. Annikin Runofestivaalin esiintymislavalle astelevat ainakin Janne Kortteinen ja Paleface.

Annikin Runofestivaali on mukana ensi kesänä Tampereella toista kertaa järjestettävässä Runokaupunki-tapahtumaviikossa.

Uusi runouteen keskittyvä kustantamo aloittaa

Eturivin nuoret runoilijat ja kirjallisuuden asiantuntijat ovat perustaneet runouteen keskittyvän kustantamon. Osuuskunta Poesia julkaisee uutta runoutta ja muuta vähälevikkistä kirjallisuutta. Kustannusala on murroksessa, ja osuuskunta vaalii kustantamisen kulttuuritehtävää sen käytäntöjä uudistaen. Lisäksi osuuskunta tarjoaa mm. kirjoittajakoulutusta ja tuottaa runoustapahtumia.

“Korostamme toiminnassamme taiteellisia, yhteisöllisiä ja ekologisia arvoja voitontavoittelun sijasta. On selvää, että kulttuurimme elää sellaisesta runoudesta ja taiteesta, joka ei asetu ennalta tiedettyihin muotteihin. Kirjallisuuden ei tarvitse hakea oikeutustaan miellyttämisestä ja hyödyllisyydestä. Samalla osuuskunta on äärimmäistä pienyrittäjyyttä: pätkissä elantonsa hankkivat tekstityöläiset miettivät yhdessä, miten voisivat paremmin elää työllään”, toteaa hallituksen puheenjohtaja, runoilija Tommi Parkko.

Osuuskunnan hallituksen muodostavat Parkon lisäksi Olli-Pekka Tennilä (varapj.), Kristian Blomberg, Marko Niemi, Henriikka Tavi ja Miia Toivio. Osuuskunnassa on tällä hetkellä 15 jäsentä: joukossa on useita palkittuja ja kiitettyjä runoilijoita, kuten juuri Katri Vala -palkinnon saanut Sirpa Kyyrönen ja viime vuonna Kalevi Jäntti -palkittu Harry Salmenniemi.

Poesia jatkaa poEsia-sarjan perinteitä. poEsia oli Kirja kerrallaan -kustantamon ja Runoyhdistys Nihil Interitin yhteinen julkaisusarja, joka erikoistui kokeelliseen runouteen. Sen tunnusmerkkinä oli teosten julkaiseminen vapaasti ladattavina pdf-tiedostoina netissä. Myös uuden Poesian kirjat ovat netissä vapaasti saatavilla.

Uuden Poesian ensimmäiset teokset ilmestyvät 1.4.2011 Jyväskylän kirjamessuilla. Mari Koski debytoi esikoisrunoteoksellaan Sch, Tiina Lehikoiselta julkaistaan aforismikokoelma Isoympyräkatu ja V. S. Luoma-aholta toinen runokokoelma Remora.

Suomalaisen Rappiotaiteen Festivaalin suosio yllättää

Agricolan päivänä 9.4. Helsingissä Astoria-salissa järjestettävän Suomalaisen Rappiotaiteen Festivaalin ohjelma on täydentynyt. Tapahtumassa on mukana yli kahdeksankymmentä taiteilijaa: kuvataitelijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita, sarjakuvantekijöitä, tanssijoita, performanssitaiteilijoita sekä elokuvantekijöitä.

Facebook-galluppien mukaan rappiotaide on yleisön keskuudessa yllättävän suosittua. Tapahtuma onkin paisumassa niin suureksi, että osa siitä joudutaan siirtämään ulos Isolle Roobertinkadulle. Myös monet taiteilijat ovat ottaneet yhteyttä ja tarjonneet esityksiään tai töitään festivaalille. Uusia mukaan lupautuneita taiteilijoita ovat muun muassa Aki KaurismäkiKatri YlanderAleksandra SalmelaMinna Tervamäki ja Kaari MartinLaura MalmivaaraYlioppilasteatteri, Jyrki KiiskinenMika Taanila ja Aapo Rapi.

Tapahtuman kuvataidenäyttelyssä nähdään muun muassa Mi DunckerinJussi GomaninPirjetta Branderin ja Juha Sääsken töitä.

Tapahtuman juontajiksi ovat lupautuneet näyttelijät Krista KosonenRiku Nieminen ja Heli Sutela.

Festivaaliin voi osallistua myös tuomalla dekadentin sylikoirateoksen mukanaan! Ota mukaan teoksesi, jota voit kantaa sylissä tai mielenosoituskyltin tapaan varren nokassa. Ei ennakkoilmoittautumista tai jurytystä.

Aiemmin mainostettu Kristian Smedsin Sad Songs -näytelmän esitys joudutaan valitettavasti peruuttamaan näyttelijän esteiden vuoksi. Sen sijaan festivaalilla nähdään teatterin alalta esimerkiksi Juha Hurmeen Puupää-monologi.

Lisäksi paikan päällä voi törmätä moniin yllättäviin ilmiöihin ja esityksiin, joita ei löydy virallisesta ohjelmasta!

ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN RUNOUDEN VERKKOLEHTI ON JULKAISTU

Ensimmäinen suomalainen runouden verkkolehti Jano on julkaistu. Se on luettavissa ilmaiseksi osoitteessa www.janolehti.fi. Jano-lehden päätoimittajat ovat runoilijat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Johanna Venho.

Jano on suunnattu sekä suurelle kirjallisuudesta kiinnostuneelle yleisölle että nykyrunouden harrastajille ja tekijöille. Päätoimittajat kertovat: “Tavoitteemme on luoda sekä aikaan kiinnittyvä että ajaton runouden perinteistä ammentava laatujulkaisu. Jano ei sulje pois mitään runon osa-alueita. Olemmekin valinneet Jano-lehdelle alaotsikoksi Runouslehti kaikille.”

Jano-lehden ensimmäisen numeron kirjoittajiin kuuluvat mm. Satu Koskimies, Heli Laaksonen, Veikko Halmetoja, Sinikka Vuola, JP Sipilä ja Erkka Mykkänen. Lehden ulkoasusta ja verkkotoimittamisesta vastaa Annikin Runofestivaalin perustajanakin tunnettu Simo Ollila.

Jano-lehden 21.11.2013 ilmestyneessä ensimmäisessä numerossa Heli Laaksonen asemoi omaa työtään suosittuna murrerunoilijana suhteessa kokeelliseen runouteen. Satu Koskimiehen artikkelissa kerrotaan Aale Tynnin ja P. Mustapään kohtaamisista ja Erkka Mykkänen kysyy kolumnissaan, pääseekö suhteilla runoilijaksi. Markku Kaskelan haastattelussa suomalaisen runouden 93-vuotias grand old lady Sirkka Selja kertoo jo 40-luvulla alkaneesta runoilijantiestään ja mm. suhteestaan Pablo Nerudaan ja Veikko Halmetojan artikkelissa keskitytään Aulikki Oksasen vähemmän tunnettuun rooliin kuvataiteilijana. Lehdestä löytyy tietysti myös runoja sekä videorunoutta.

Haku Markku Eskelisen Mahdollisen proosan työpaja -kurssille käynnissä

Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran Markku Eskelisen kevään intensiivikurssilla tutustutaan valtavirrasta poikkeavan proosakirjallisuuden keinoihin ja mahdollisuuksiin ja kokeillaan, mitä niillä voi saada aikaiseksi.

Ilmoittautuminen kurssille on käynnissä ja jatkuu joulukuun loppuun. Ilmoittautumisen oheen on liitettävä motivaatiokirje, jonka perusteella kurssin osallistujat valitaan.

Kurssin aikataulu:

Lauantai 15.2. klo 11–17
Lauantai 15.3. klo 11–17
Lauantai 26.4. klo 11–17
Lauantai 17.5. klo 11–17

Opetus järjestetään Nuoren Voiman Liiton toimitiloissa osoitteessa Fredrikinkatu 23 D 4, 00120 Helsinki.

Kurssin ohjelma:

Kurssin ensimmäisenä lauantaina luodaan historiallinen, teoreettinen ja käytännöllinen katsaus kokeelliseen proosaan, jotta osallistujilla olisi mistä valita ja mihin suhteuttaa ja tarkentaa kiinnostuksensa kohteet. Ensitapaamisella pääpaino on vapaamuotoisella keskustelulla ja kunkin osallistujan lähtökohtien ja tavoitteiden selventämisellä ja lujittamisella.

Toisena lauantaina käydään läpi edellisellä kerralla annettua lyhyttä harjoitustehtävää samalla kun päähuomio kiinnitetään mm. ajan ja tilan manipuloinnin, kertovien ja muiden elementtien, fiktion, simulaation ja ergodisuuden keskinäisiin suhteisiin. Kohtaamme myös kurssin ensimmäisen kirjailijavieraan.

Kolmantena lauantaina keskiössä ovat kieli, tietoisuus, tekstuaalisuus ja media. Päivä alkaa kuitenkin edellisellä kerralla annetun laajemman harjoitustehtävän purkamisella ja päättyy toiseen kirjailijavierailuun.

Viimeisenä lauantaina paneudutaan mm. proseduureihin, interventioihin ja proosan esittämiseen sekä tavataan vielä yksi kirjailijavieras.

Kurssilla on tarkoitus välttää turhaa akateemista jargonia ja keskinäistä kilpailua, koska käyttämättömiä, tunnistamattomia, keksittäviä, lainattavia ja muokattavia mahdollisuuksia riittää jokaiselle. Kurssin ohjelma ei liioin ole kiveen hakattu vaan joustaa tarpeen, tilanteen ja osallistujien uteliaisuuden mukaan.

Kurssille voidaan ottaa 12 osallistujaa. Kurssilaiset valitaan motivaatiokirjeen perusteella.
Ilmoittautumiset ja motivaatiokirjeet sähköpostitse osoitteeseen katariina.kaarlela(at)nuorenvoimanliitto.fi tai puhelimitse ma-ke klo 10-16 numeroon 044 303 7819. Ilmoita nimesi, syntymävuotesi, osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja oletko Nuoren Voiman Liiton jäsen tai haluaisitko liittyä jäseneksi. Kurssi maksaa jäsenille 60 euroa ja muille 75 euroa. Täysi-ikäisille jäsenmaksu vuonna 2014 on 15 euroa, alle 18-vuotiaat voivat liittyä jäseneksi ilmaiseksi.

ANNI POLVA -KILPAILUN VOITTAJAEHDOKKAAT VALITTU

Lounais-Suomen Kirjailijoiden jakamasta Anni Polva -tunnustuspalkinnosta kilpailee tänä vuonna viisi kirjailijaa.

J.S. Meresmaa: Mifongin perintö (Karisto)

Timo Parvela: Ella ja kaverit menevät metsään (Tammi)

Veera Salmi: Puluboin ja Ponin loisketiivis kirja (Otava)

Mila Teräs: Telma ja Kuiskausten koulu(Otava)

Netta Walldén: Ruben ja Ratikkaralli (WSOY)

Anni Polva -tunnustuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi parhaalle lasten- tai nuorten sarjakirjalle. Voittaja julkistetaan Turun pääkirjaston tilaisuudessa 3.12. klo 13.

Ansiokkaita sarjakirjoja julkaistaan ja luetaan Suomessa paljon. Tarjonta oli jälleen laadukasta ja runsasta. Raati halusi tänä vuonna nostaa esiin myös sarjakirjojen monipuolisuutta: niitä löytyy niin vasta lukemaan oppineille kuin jo peruskouluaan päättäville – ja miksei vanhemmillekin.

Varsinaisessa raadissa istuivat tällä kertaa Roope Lipasti sekä Pirjo-Riitta Tähti-Wahl Lounais-Suomen Kirjailijoista, äidinkielen opettaja Anja Viranko sekä koululainen Vilma Meriö. Raadin ulkojäsenenä työhön osallistui myös koululainen Olga Lipasti.

Ensimmäinen Anni Polva -palkinto jaettiin vuonna 2007 ja sen sai Jukka Parkkinen. Vuonna 2011 palkinnon sai Anneli Kanto Huippuvalmentaja-teoksesta tai tarkemmin Futistyttö-sarjasta (Karisto)

Lyhyesti ehdokkaista:

J.S. Meresmaa: Mifonki-sarja

J.S. Meresmaan (s. 1983) Mifonki-sarja on lyhyessä ajassa saavuttanut vankkumattoman ihailijajoukon. Fantasiakirjallisuuden genreen mukavan omaleimaisesti ja kuitenkin tutusti solahtava tarina on koukuttava ja kiinnostava vanhemmallekin lukijalle. Hallittu kerronta ja hyvä kieli tekevät lukemisesta nautittavaa.

Timo Parvela: Ella-kirjat

Timo Parvelan (s. 1964) Ella-sarja on edennyt jo 20. osaansa, mutta aina vain Ella jaksaa käydä toista luokkaa ja naurattaa kaikenikäisiä lukijoita. Uusimmassa Ella ja kaverit menevät metsään – Parvelan huumori on pakotonta ja pulppuavaa, koulumaailman tilanteista kumpuavaa. Tällä kertaa ollaan tekemisissä ympäristönsuojelun kanssa, mutta pohjalla ovat nytkin pienet, arkiset tapahtumat, joita Ellan silmin on riemukasta seurata.

Veera Salmi: Puluboi-kirjat

Veera Salmen (s. 1976) helvottoman hauska kilja Puluboista ja Ponista saa jatkoa loisketiiviistä kirjasta. Edelleen ollaan naulunpylskähdysten äälellä. Toisaalta Ponin kautta käsitellään myös vakavampia teemoja liittyen vaikkapa vanhemmuuteen. Käsi kädessä tarinan kanssa käy kuvitus sekä typografia.

Mila Teräs: Telma-sarja

Mila Teräksen (s.1975) Telma-sarja on edennyt kolmanteen osaan – tällä kertaa seikkaillaan Kuiskausten koulussa. Ekaluokkalainen päähenkilö kertoo ehkä lukijoista, joille kirja ensisijaisesti on kirjoitettu, mutta Teräs onnistuu kirjoittamaan samalla kaikenikäisille. Telman maailma on jännittävä ja kummalla tavalla vähän erilainen. Kirjassa käsitellään suuria kavereihin ja kaveriporukoista sulkemiseen liittyviä teemoja.

Netta Walldén: Ruben-sarja

Netta Walldénin (s.1973) Ruben-sarja on edennyt jo kolmanteen osaansa. Ratikkarallissa ollaan tutussa Saarnilaaksossa – tällä kertaa etsitään Rubenin kadonnutta isää sekä ihmetellään rouva Mallamudin kirjoja pursuavaa taloa. Ruben-sarja sekoittaa ansiokkaasti dekkarin ja sadun piirteitä. Walldénin rikas henkilögalleria ja kaunis kieli tekevät lukukokemuksesta jännittävän ja kutkuttavan.

NETTA WALLDÉNILLE ANNI POLVA -TUNNUSTUSPALKINTO

Netta Walldén on saanut kirjastaan Ruben ja Ratikkaralli Lounais-Suomen Kirjailijoiden jakaman Anni Polva -tunnustuspalkinnon. Ruben ja Ratikkaralli on sarjan kolmas kirja. Walldén (s. 1973) on klaukkalalainen lastenkirjailija ja äidinkielenopettaja.

Raati kiitti kirjaa mm. seuraavasti:

”Netta Walldénin Ruben ja Ratikkaralli on riemastuttavan hauska kirja, jonka huumori puree niin lapsiin kuin aikuisiinkin. Puutarhoihin lentelevät raitiovaunut sekä ovista, ikkunoista ja savupiipuista tursuavat tarinat ovat juuri niin ilahduttavan anarkistisia kuin vain Saarnilaaksossa voi olla. Walldénin rikas henkilögalleria, juonen hieman vino todellisuus ja kaunis kieli tekevät lukukokemuksesta jännittävän ja kutkuttavan. Laura Valojärven kuvitus tukee hienosti tarinaa.”

Anni Polva -tunnustuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi parhaalle lasten- tai nuorten sarjakirjalle. Ensimmäinen Anni Polva -palkinto jaettiin vuonna 2007 ja sen sai Jukka Parkkinen. Vuonna 2009 palkinto meni Sari Peltoniemelle ja vuonna 2011 Anneli Kannolle.

Varsinaisessa raadissa istuivat tällä kertaa Roope Lipasti sekä Pirjo-Riitta Tähti-Wahl Lounais-Suomen Kirjailijoista, äidinkielen opettaja Anja Viranko sekä koululainen Vilma Meriö. Raadin ulkojäsenenä työhön osallistui myös koululainen Olga Lipasti. Raadin sihteerinä toimi Anna Tuukkanen.

Kilpailun finaaliviisikko oli seuraava:

J.S. Meresmaa: Mifongin perintö (Karisto)
Timo Parvela: Ella ja kaverit menevät metsään (Tammi)
Veera Salmi: Puluboin ja Ponin loisketiivis kirja (Otava)
Mila Teräs: Telma ja Kuiskausten koulu(Otava)
Netta Walldén: Ruben ja Ratikkaralli (WSOY)

Lisätietoja: Roope Lipasti, Lounais-Suomen Kirjailijat

Teonsanaa ei tällä hetkellä päivitetä

Teonsanaa ja sen kirjoituskilpailusivuja ei tällä hetkellä päivitetä ylläpitäjän aikapulan vuoksi.

Teonsanaa on päivitetty alusta loppuun vapaaehtoistyönä, ja olen joutunut toteamaan, että enää siihen ei valitettavasti riitä aikaa. Teonsanan ylläpitämiseen on haettu myös avustuksia, mutta harmillisen tuloksetta, joten olen joutunut laittamaan muut työt etusijalle.

Jos ja kun Teonsana palaa päivitystauoltaan, tiedotan siitä kyllä heti tässä etusivun blogissa ja Facebook-sivulla. Vain joitakin satunnaisia tiedotteita saatetaan julkaista silloin tällöin.

Tapahtumatietoja voi edelleen lähetellä suoraan Facebook-sivulle ja Facebook-sivua (sekä Twitteriä) päivitellään muutenkin edelleen silloin tällöin. Linkki sinne löytyy tuosta sivupalkista.

Kiitos kaikille tietojen lähettäjille, tapahtumiin ja kilpailuihin osallistuneille ja kaikille muillekin, jotka olette olleet Teonsanan touhuissa mukana. Jatkakaa kirjoittamista!

Haikein, mutta lämpimin terveisin

lyrikline.org Suomen julkistamistilaisuus to 26.8.2010 klo 20.30 Ravintola Kaisaniemi, Helsinki

lyrikline.orgon kansainvälinen runoussivusto, jossa on esillä runoja ja runokäännöksiä yli 50 kielellä. Lyriklinessä on tällä hetkellä mukana lähes 700 runoilijaa, 6300 runoa sekä 7600 käännöstä. Alkuperäiset runot ovat kuunneltavissa sivustolla runoilijoiden itsensä lukemina. Lyriklinellä on yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa.

Viime vuonna 10 vuotta täyttänyt lyrikline.org on osa literaturwerkSTATT berlinin toimintaa. Tänä vuonna Lyriklineen tulee mukaan suomalaisten runoilijoiden runoja sekä käännöksiä useille eri kielille. Lukukeskus ja Nuoren Voiman Liitto aloittivat yhteistyön lyrikline.orgin kanssa vuonna 2009. Yhteistyökumppaneina Suomessa ovat olleet myös Helsingin kaupunginkirjasto ja Goethe-Institut Finnland.

Tervetuloa Lyriklinen Suomen julkistamistilaisuuteen torstaina 26.8.2010 klo 20.30 Ravintola Kaisaniemeen (Kaisaniementie 6, 00100 Helsinki). Narikkamaksu 2e.

Runojaan ovat lukemassa lyriklinessä esillä olevat runoilijat Tua ForsstömTomi KontioLauri OtonkoskiJohanna Venho ja Saila Susiluoto. Tilaisuuden juontaa Sakari Katajamäki. Berliinistä saapuva Heiko Strunk esittelee lyrikline.org -hanketta. Illan aikana nähdään myös ZEBRA Poetry Film Awards –kilpailun runofilmejä. Ohjelman päättää Vaarallista, joka esittää akustisia versioita mm. Leonard Cohenin kappaleista.

Lyriklinen Suomen julkistamistilaisuus on osa Runokuun ohjelmaa. Ennen julkistamistilaisuutta Ravintola Kaisaniemessä on Runopuulaakin finaali, jossa kisataan Suomen parhaan lavarunoilijan tittelistä.

Helsinki Poetry Jam -lavarunousklubi juhlii vuoden kestänyttä taivaltaan 24.9.2010

Pääkaupunkiseudulla suureen suosioon noussut Poetry Jam -lavarunousklubi juhlii perjantaina 24.9. kello 20.00 alkaen Café Mascotissa (Neljäs linja 2, 00530 Helsinki) ensimmäisiä syntymäpäiviään. Monipuolisuudestaan tunnettun klubin syyskauden ensimmäisessä tilaisuudessa kuullaan runomusiikin pioneereja, ulkomaisia äänirunoilijoita, rap-lyyrikoita sekä esikoisrunoilijoita.

Lavalle nousee Suomen viimeiseksi boheemirunoilijaksikin kutsuttu Teemu Hirvilammi säveltäjä Ari Taskisen säestämänä. Taskisen sävellyksiä on aiemmin kuultu mm. Pelle Miljoonan sekä Tumppi Varosen esittäminä. Illan aikana kuullaan myös toista runollisen musiikin edustajaa laulaja-lauluntekijä Mirel Wagneria. Poetry Slam -kilpailuistakin tuttu Juho Nieminen tarjoaa yleisölle lavarunoutta syyskuussa julkaistulta esikoiskokoelmaltaan Muovin Kukkia. Äänirunoutta kuullaan laajalti ulkomailla esiintyneen saksalaisen Dirk Huelstrunkin toimesta. Ilta huipentuu nuorten hip hop -lupausten yhteiskeikkaan, kun lavalle nousevat Juno ja Matinpoika. Syksyn ensimmäisissä jameissa esiintyvät myös rap-artisti Pelan sekä esikoiskokoelmaansa valmisteleva Matti Kangaskoski. Levyvalinnoista vastaa DJ Lazy-Jay. Tilaisuuden juontaa Helsinki Poetry Connection -yhteisön perustaja Harri Hertell.

Poetry Jamien perinteitä vaalien järjestetään illan aikana myös open mic -osuus, jolloin yleisö on tervetullut lavalle esittämään omia tekstejään. Kaikki osallistujat palkitaan kotimaisella luomuhillolla. Tilaisuus on pääsymaksuton ja sen järjestävät Helsinki Poetry Connection sekä Nuoren Voiman Liitto yhteistyössä Napapiiri Organics -hillovalmistajan kanssa.